Mielipiteitä siitä sun tästä

Olipas kiva viikonloppu :) Majailtiin taas mun vanhemmilla, jotka tosin oli paikalla vaan osan ajasta. Leivoin Aan kanssa banaanikakkua, tanssittiin lasten kanssa Ti-Ti-Nallen tahtiin. Paljon huomiota ja läheisyyttä lapsille (ja tietysti siinä samalla itsellekin). Hyvää ruokaa, Koon vieressä illalla telkkaa. Aika lähellä mun käsitystä täydellisestä viikonlopusta tällä hetkellä <3

Ai niin. Tässä joku aika sitten www.terveyskeskus.fi:stä oltiin muhun yhteydessä, ja kysyttiin voisiko blogini linkittää heidän sivuilleen. Sivusto vaikutti asialliselta, joten ajattelin, että miksipä ei. Joten sitäkin kautta pääsee nykyään lukemaan blogiani :)
Oon sinänsä aika tarkka mihin mut yhdistetään (vaikka anonyymisti täällä olenkin). Arvostan nimittäin tiedettä ja hyviä tutkimuksia. Mua ärsyttää huuhaa-jutut ja huuhaa-tyypit, joiden väittämät perustuvat vain mielipiteille tai huonoihin tutkimuksiin. Ärsyttää, että usein mediassa laitetaan vaikkapa valtavirtatutkija ja huuhaa-tyyppi vastakkain. Toisella on tutkittua tietoa, toinen yrittää vedota tunteisiin ja saada sympatiat puolelleen ilman kunnon tutkimustietoa. Toinen ei voi kertoa salassapitovelvollisuuden vuoksi omaa kantaansa yksittäiseen tapaukseen, kun taas toinen puoli voi kertoa asiasta oman, usein yksipuolisen, näkemyksensä. Mur. En tykkää. No joo, menee ehkä vähän off topic...

Ja kun nyt mielipiteistä on puhetta, niin vähän lisää vielä. Luin tässä jokin aika sitten sen uuden kirjan ocd:stä (Pakko-oireet ja OCD). Mahtavaa, että aiheesta on nyt suomeksi kirja! Oli asiantuntevasti kirjoitettu ja mielenkiintoinen. Aivan valtavasti en ehkä uutta tietoa saanut, koska olen jo aiemmin aiheesta aika paljon lukenut. Psykologin kirjoittama osuus ei mulle ihan täysin auennut, mutta ehkä en vaan jaksanut siihen tarpeeksi keskittyä... Kaiken kaikkiaan kannatti kuitenkin ostaa. Kuulisin mielelläni myös muiden mielipiteitä kirjasta :)

OCD-häröilyä ja kaapista ulos tulemista (ainakin hiukan)

Huh huh, mikä viikko takana. Onneks on perjantai! Ajattelin nyt hiukan rentoutua. Koo on pikkujouluissa ja lapset nukkuu. Telkasta tulee futista. Avasin siideripullon, mut jätin puolet juomatta, kun ei tehnyt kummiskaan mieli. Karkkiakin hiukan söin, nam.

Mutta siis tästä viikosta. Ensinnäkin, töissä oli tosi kiireistä. Siinäkin olis ollut jo ihan riittävästi.

Mutta ocd. Keskiviikkona meillä oli taas työpaikkavierailu. Pelkäsinkin et miten käy, paikka oli nimttäin hieman "epämääräinen". Ja tokihan näin sitten kaksikin ocd:n laukaisevaa henkilöä. Uuh, jouduin puhumaankin toisen kanssa. Toivoin koko vierailun ajan, että loppuisi jo. Helpotus oli päästä sieltä pois. No oman työpaikan kautta sitten kotiin. Teknisesti ottaen, kotona vain nappasin eteisestä toiset vaatteet, heitin päälläni olleet roskiin ja ajoin uimahallille suihkuun. Ja sitten vasta kotiin suihkuun. Tähän sitä on taas tultu, voi elämä. Lapset ja Koo mummolaan, jotten kontaminoi heitä. Niin älytöntä touhua. Aivan poikki tuon jälkeen.

Muuten viikko on sujunut ihan ok, käytiin uimassakin yhtenä iltana. Vitsit ku noi mukelot nauttii siitä <3

No joo. Tänään tulin hiukan kaapista ulos :) Kerroin ocd:stä ekaa kertaa ystävälleni, joka on myös työkaverini. Ei ollut arvannut mitään. (Mähän kerroinkin et oon aika hyvä peittelemään...) Meillä oli tosi hyvät keskustelut molemmin puolin. Toisaalta oli vaikea asia kertoa, toisaalta ei sitten sopivalla hetkellä sopivalle henkilölle ollutkaan. Hyvä näin. Ehkäpä tästä rohkaistuneena kerron vielä
2-3 muulle kaverilleni, joiden olisi hyvä tietää. Katsotaan. Kuitenkaan en halua tästä mitään yleistä tietoa, joten täytyy harkita tarkkaan.

Nyt alkaa silmät lurpsua, joten taidan alkaa nukkua. Kivaa viikonloppua!

Mietteitä

Viikko pulkassa ja oikein mukava viikonloppu takana.Ja aina mä jaksan hehkuttaa tätä, mutta vitsit ku oon onnekas kun mulla on noin mahtavat lapset <3 Tiedättekö sen Lauri Tähkän kappaleen "Pieni ihminen"? Jotenkin se kolahtaa muhun, voisi olla vaikka mun suusta ne sanat.

Tarkistus-ocd yritti kyllä hiukan iskeä perjantaina kotoa lähtiessä. Mullahan tosiaan kymmenisen vuotta sitten yritti sitäkin pukata, mutta jotenkin sain sen hallintaan, toisin kuin tämän kontaminaatio-ocd:n... Nykyään joskus tarkistan esim. hellan muutaman kerran, mutta se pysyy ihan järkevissä rajoissa. Perjantaina kuitenkin tarkistin turhan monta kertaa, ettei liian lähellä patteria ollut tavaroita. Ei mennyt kuin muutama minuutti tarkisteluihin, mutta päätin että tälle on pakko tehdä stoppi heti, ettei se vaan pahene. Koska muuten se taatusti pahenee. Kyllä noissa kontaminaatioissa on ihan riittävästi, en halua haaskata yhtään aikaa velä turhiin tarkisteluihinkin.

Eilen sitten pyhäinpäivän kunniaksi ja muutenkin polttelin kynttilän ja hiukan myös muistelin edesmenneitä läheisiä. Vaikka isovanhempien kuolemasta on jo aika paljon aikaa, aina silloin tällöin ikävä iskee. Kuitenkin on jotenkin lohdullista uskoa, että heidät joskus vielä tapaa <3 Oon kyllä tyytyväinen kun kuulun ev. lut. kirkkoon. Tässä yks päivä Aa mietti syntyjä syviä, niin oli helppo vastata vaikeisiinkin kysymyksiin oman vakaumuksensa pohjalta. Mietinkin, että miten vanhemmat, jotka eivät esim. usko kuolemanjälkeiseen elämään, kertovat siitä lapsilleen niin, ettei se aiheuta ahdistusta. Oho, menipäs syvälliseksi.

No, taidanpa alkaa kohta nukkua, kivaa alkavaa viikkoa!