Moi vaan :) Vuosi on vaihtunut ja ei uutta tänne rintamalle :) Töissä on kivaa, ja täytyypä sanoa, että mulla on aivan mahtavat kollegat nykyisessä työpaikassa, jotenkin ihan samanhenkisiä, niin synkkaa hyvin. Ei aiemmissakaan työkavereista ole valittamista ollut, mutta nyt, ihan mahtava poppoo. Kaikki kannustaa ja auttaa toisiaan, ilman mitään omia lehmiä ojassa.
Lapset voi hyvin, Aalla vaan tuota (6-vuotis?) uhmaa pukkaa... Koettelee välillä hermoja ihan urakalla, mutta välillä on sitten onneksi se ihana oma itsensäkin <3 Jiillä on meneillään helppo vaihe, niin iso mutta toisaalta niiiin pieni vielä <3 Ollaan hengailu koko perhe ja varsinkin lapset aika paljon mun vanhemmilla, ollut mukavaa. Koollekaan ei sen kummempia kuulu.
No ocd. Taas olen huomannut sen, että ruuhkavuodet tekee tavallaan hyvää mulle. Vaikka välillä onkin vähän liikaakin ohjelmaa, toisaalta se tarkoittaa, että en ehdi ajatella/tehdä ocd-juttuja niin paljon. Sitten ku on pidempi pätkä lomaa, käsienpesu ym. lisääntyy. Yksi hankalampi ocd-tapahtuma tässä pari viikkoa sitten kuitenkin tapahtui :( Näin tosi ahdistavan henkilön, ja olin siinä liikkeellä vielä Jiin kanssa. Arvaattekin varmaan mitä sitten. Syötiin hampparit autossa (että kotona ei tarvi ku mennä suihkuun suoraan), vaatteet roskiin, reilut suihkut ym. Asiaa ei tietenkään helpottanut, että ihan ensiksi piti käydä hakemassa Aa vielä hoidosta ja olla "kontaminoimatta" tätä. Eikä sekään helpottanut jatkoa, että näin tämän henkilön kohdassa, jossa joudutaan kulkemaan välillä... Edellinen tällainen hankalampi juttu oli muistaakseni viime keväänä, mutta silloin olin onneksi yksin liikkeellä.
Ja vielä alkoholiasiasta. Huomenna on ko. henkilö menossa jo pidempään tiedossa olleisiin juhliin. Jos en aivan väärin muista, lupasi edellisen ryyppyreissun (joka oli joulukuussa) jälkeen, että ottaisi antabuksen ennen näihin huomisiin menoa. Että saapa nähdä. Toivossa on hyvä elää. Jotenkin vaan vähän pelkään, että ei ota sitä, ja sitten se on ehkä 70-30, että alkaa juoda pidemmän kaavan mukaan...
