No niin, Koo on pikkujouluissa ja lapset nukkuu, eli mulla on laatuaikaa keskenäni :D Ajattelin tällä kertaa kirjoittaa positiivisen viestin, kun tuntuu, että lähinnä puran tänne kaikkea negatiivista.
Eli jos jotain hyvää voi sanoa tästä OCD:stä seuranneen, niin se on sitä, että olen oppinut huomaamaan pieniä hyviä hetkiä paremmin kuin ennen, ja ihan tietoisestikin nauttimaan niistä. Ja ehkä elämään enemmän tässä ja nyt.
Tärkeintä mulle on läheiset ihmiset, terveys, koti, uskonto ja isänmaa. Mutta nyt niistä pienistä hetkistä tai asioista, olkaat hyvät:
Mun mielestä
Parhautta on...
-vauvan ensimmäinen hymy
-päiväunet varjossa helteisenä päivänä
-naurukohtaus parhaan ystävän kanssa
-lasten riemu
-mieleen tupsahtavat lämpimät, iloiset muistot jo edesmenneistä rakkaista ihmisistä
-ylpeys omien vanhempien tai lasten isovanhempien silmissä
-joulukirkon tunnelma
-odottamatta saatu suklaarasia
-viltti, kuumaa juotavaa, ja kirja syksyisenä iltana
-yhteinen leikkihetki
-kovan työn jälkeen saavutettu tyytyväisyys itseensä
-turvallinen syli mihin käpertyä
-saunassa kuuman ilman ja (raollaan olevasta ikkunasta tulevan) viileän ilman sekoittuminen iholla
-ihmetellä kastematoa ja muita luonnon ihmeitä pikkuihmisen kanssa
-ruskan kauneus, kesäpäivän kuumuus, ukkoskuurojen vaikuttavuus
-hieronta
-saada oppia uutta
-sanaton yhteisymmärrys, kun vain katse riittää
-illan hetki omaa aikaa
-pitkä kuuma suihku (silloin kun sen tekee nautinnon vuoksi eikä siksi että on pakko pestä "kontaminaatiot" pois)
-avantouinnin jälkeinen olo
-kun mahanpohjasta ottaa huvipuistolaitteessa
-pienen ihmisen vilpitön välittämisen osoitus
Tällaisia tuli nyt mieleen, vaikka listaa voisi kyllä jatkaa vieläkin.
Ihanaa viikonloppua sinne ruutujen toiselle puolelle!
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti