Ehkäpä nyt sitten vain kerron lyhyesti viime viikonlopun fiiliksistä.
Oltiin siis taas mun vanhemmilla, (jotka eivät kylläkään lauantaina olleet paikalla). Niinkuin olenkin kertonut, heidän kodissaan oleilu on mulle usein niinkuin lomaa, koska kotona stressaan aivan liikaa mihin ei saa koskea ym. tyhmää. Tuolla pystyn hiukan hölläämään.
Olin kuitenkin pariin otteeseen ihan tippa silmässä. Katselin nimittäin kun lapset ja Koo touhusi, olin onnellinen. Olin vaan ja nautin hetkestä. Hetken pystyin olemaan aivan rennosti ilman ocd-ajatuksia. Sain kiinni tunteesta, millaista olisikaan olla ilman ocd:ta. Ihan ohikiitävän hetken ajan vain. Mutta kuitenkin. Siihen sekottui haikeus. Ehkä hiukan surullinenkin olo. Niin lähellä, mutta silti niin kaukana. Elämä ilman painolastia nimeltään ocd.
5 kommenttia:
Ehkä olet jo valmis laskemaan irti OCD:stä? Sillä mikä on pahin, mitä voi tapahtua jos et noudata sen käskyjä? Ahdistuminen. Mikä on pahinta mitä ahdistumisesta voi seurata? No ei mitään muuta. Et kuole ahdistukseen eikä kukaan muukaan. Kokeilepa!
Tsemppiä! :)
Kiitos paljon viestistäsi! Olet kyllä ihan oikeassa tuosta ahdistuksesta, sehän on juuri noin yksinkertaista :)
Olen miettinytkin, että voisinko oikeasti vain päättää lopettaa OCD-touhuilut. Mutta en oikein ole päässyt mihinkään tulokseen. Toisaalta ajattelen, että voisin. Vaatisi kyllä aivan hurjasti voimia, mutta jos oikein päättäisin, ehkä voisinkin. Toisaalta mietin, että miksi OCD olisi jotenkin erilainen kuin muut mielenterveyden häiriöt, joista pelkällä tahdonvoimalla toipuminen on kuitenkin suht harvinaista. Olisiko se edes mahdollista?
Voi kun saisin tämän järjen tasolla yksinkertaisen asian siirrettyä tunteisiini. Tai keksisinpä edes jonkin keinon pärjätä paremmin ahdistuksen kanssa niin, että uskaltaisin kokeilla. Koska haluaisin niiiin elää ihan tavallisesti :)
Eihän se varmasti niin helppoa ole. Mutta jos kerta toisensa jälkeen antaisit ahdistuksen tulla ja sitten huomaisit että mitään ei tapahtunut, koko kööri on elossa ja terveenä... ehkä ahdistus voisi pikkuhiljaa hellittää?:) Itse tiennet, mikä oli alunperin se asia, joka ahdisti/mistä kaikki sai alkunsa. Olisi kiva lukea siitä täältä!
Jokunen vuosi sitten tv:ssä muuten esitettiin tanskalainen dokumenttisarja OCD:stä kärsivistä ihmisistä. Ohjelmassa he menivät ns. hoitoleirille, jossa asiantuntijat auttoivat heitä altistumisen avulla pääsemään irti OCD:stä. Muistelen, että useimmat parantuivatkin. Eräs mies ei päässyt käsienpesusta eroon ja pakon edessä hänen avioliittonsa päättyi eroon.
Tämä tuli vain mieleeni, tuli Yleltä ehkä FST:ltä. Uusintatoiveita voisi esittää? Sarja oli kiva, voisin itsekin lähettää uusintatoiveen...:)
Ja tuo muistelemani ohjelma oli nimeltään Pakkomielteiden vangit, tuli Teemalta.
Tuo kuulostaakin mielenkiintoiselta sarjalta, täytyypä toivoa että tulisi uudestaan! En muista tuota nähneeni, kiitos vinkistä :)
Vuosi pari sitten tuli joku jenkkisarja ocd:sta, siinäkin oli hoitoleiri ja altistusta. Oli kyllä kiinnostava, mutta hiukan, noh, jenkkityylinen :D
Joo, oonkin miettinyt että kirjoittaisinko siitä, mistä tämä ocd alunperin alkoi (tai ainakin luulen alkaneen). Ehkäpä voisin hiukan avata sitä tässä lähiaikoina :)
Lähetä kommentti