Se olis sitten uusi viikko taas. Alan pikku hiljaa päästä jyvälle uusista työkuvioita. Helpottaa huomattavasti, vaikka joka päivä roppakaupalla uutta asiaa vielä tuleekin. Mut oon tykännyt, kyllä kannatti!
OCD vaan sitkeästi roikkuu mukana. Just kun oli parempi vaihe meneillään, niin enkös vaan viikon sisällä sitten onnistunut kahdesti näkemään ocd-ahdistavan ihmisen. Eiku taas vaatteet roskiin ja suihkuun itseäni liottamaan. Niin niin rasittavaa. Mutta ehkä eniten just rasittavaa. Ahdistuksen määrä ei sinänsä yllättäen ollut kovinkaan kova. Mutta siitä huolimatta pakko oli taas puhdistautua. Jännää, että ahdistuksen määrä ei välttämättä ole ainoa tekijä määrittämään sitä, kuinka paljon ja miten puhdistautua. Vaan ennemminkin se aiheuttaja. Toiset "lähteet" aiheuttavat huomattavasti isompia pakkotoimen tarpeita ku toiset.
Muuten perusarkea, tykkään :) Mutta nyt alkaa silmät lurpsua, tuli eilen katseltua vaaliohjelmaa hiukan liian myöhään... Ja aamulla Aa heräs ennen kuutta, Jii nukkui hiukan pidempään. Eli iso haukotus, kauniita unia! :)
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti